fbpx

18.8.2017

Epäasiallinen kohtelu lainsäädännössä

Työturvallisuuslain 28 §:n mukaan silloin, kun työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.

Lisäksi työturvallisuuslain mukaan työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.

Työnantajan velvollisuus tarkkailla ja puuttua epäasialliseen kohteluun

Työturvallisuuslaki asettaa työnantajalle aktiivisen toimintavelvollisuuden, jos työnantaja saa tietoonsa työntekijään kohdistuvan epäasiallista kohtelua.

Työturvallisuuslain 8 §:n mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun ympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

8 §:n 4 momentin mukaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava

  1. työympäristöä
  2. työyhteisön tilaa
  3. työtapojen turvallisuutta.

Työsuojeluviranomaisen mukaan työnantajan tulee aktiivisesti seurata, esiintyykö työpaikalla häirintää ja oma-aloitteisesti puuttua havaitsemaansa häirintään.

Työsuhteen päättäjän muistilista työnantajalle

Laadimme työnantajan avuksi muistilistat erilaisiin työsuhteen päättämistilanteisiin, joita seuraamalla voit minimoida ongelmat.

Millaisiin seikkoihin työnantajan tulee kiinnittää huomiota

Työturvallisuuslain mukaisena kiellettynä häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu on toimintaa, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa.

Työsuojeluviranomaisen mukaan häirintä on järjestelmällistä ja jatkuvaa kielteistä toimintaa tai käyttäytymistä, kuten esimerkiksi

  • toistuva uhkailu
  • pelottelu
  • ilkeät ja vihjailevat viestit
  • väheksyvät ja pilkkaavat puheet
  • työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen
  • maineen tai aseman kyseenalaistaminen
  • työyhteisöstä eristäminen
  • seksuaalinen häirintä.

Tällainen toiminta voi haitata työntekijän terveyttä tai vaarantaa sen.

Työsuojeluviranomaisen mukaan häirintään voi liittyä myös työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä.

Tällaista voi olla esimerkiksi

  • toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon
  • työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen
  • sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein
  • epäasiallinen työnjohtovallan käyttäminen
  • nöyryyttävä käskyjen antaminen.

KKO:n ennakkoratkaisu

Korkein oikeus on antanut epäasiallista kohtelua koskevan ennakkoratkaisun KKO:2014:44. Tapauksessa työntekijä oli kokenut, että häneen oli kohdistettu työssään epäasiallista kohtelua lähiesimiehensä taholta.

Työntekijä oli jäänyt työstään ensin sairauslomalle ja sittemmin irtisanoutunut. Työntekijä vaati työnantajaltaan työturvallisuuslain perusteella vahingonkorvausta. Kysymys oli siitä, oliko työntekijää kohdeltu työturvallisuuslaissa tarkoitetulla tavalla epäasiallisesti, sekä mainittuun lakiin perustetun vahingonkorvausvelvollisuuden edellytyksistä.

Korkein oikeus katsoi, etteivät työnantajan edustajat olleet ryhtyneet riittäviin toimiin asian selvittämiseksi tai ryhtyneet mihinkään toimiin epäkohdan poistamiseksi. Työnantaja oli siten laiminlyönyt työturvallisuuslain 28 §:n mukaisen toimimisvelvollisuutensa.

Työsuojeluviranomaisen lähteenä on käytetty sivua http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/epaasiallinen-kohtelu

Ota yhteyttä

Olitpa työntekijä tai työnantaja, tiimimme auttaa sinua työsopimuksiin ja työsopimuksien purkamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Keijo Siiskonen

© 2024 Asianajotoimisto Lindblad