3.12.2013

Testamentin moittiminen – kun perijä ei hyväksy testamenttia

Testamentin moittiminen on mahdollista tietyissä lain sallimissa tilanteissa, kun perijä on tyytymätön joko itse testamenttiin tai perinnönjaon suorittamiseen.

Kun testamentti tuntuu epäoikeudenmukaiselta

Perinnön jakamiseen voi liittyä perillisten välillä vahvojakin tunteita, jotka saattavat ajaa perillisen pohtimaan perinnönjättäjän todellista tahtoa. Usein tästä tahdosta on jäljellä vain pelkistetty testamentti sekä mahdolliset kuulopuheet vuosien varrelta siitä, kuinka perintö tullaan jakamaan.

Esimerkiksi vanhalle suvun aarteelle on saatettu harkita jo pidemmän aikaa paikkaa perijän olohuoneesta, mutta esine päätyykin huoneiston irtaimiston kanssa suvun ulkopuolelle. Tällöin voi herätä kysymys, miten korjata testamentissa oleva vääryys?

Sovellettava laki

Testamenttia säätelee Suomen laissa perintökaari (1965/40), josta löytyvät myös ne tilanteet, jolloin testamentin moittiminen on mahdollista. Moittiminen tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että perijä ilmaisee tyytymättömyytensä joko itse testamenttia kohtaan tai sitä, miten perinnönjako on suoritettu.

Oikeus moittimiseen ei kuitenkaan ulotu koskemaan niitä perinnönjakoa koskevia yksityiskohtia, joita testamentissa ei ole määritelty erikseen, esimerkiksi tiettyjen esineiden osalta.

Sen sijaan jos perillinen katsoo, että pesänjakaja on toimittanut jaon virheellisesti, voi hän nostaa tästä kanteen muita kuolinpesän osakkaita vastaan.

Milloin testamentin moittiminen on aiheellista?

Perillinen voi katsoa, että testamentti ei täytä perintökaaren määräämiä muotovaatimuksia. Syy muotovaatimuksista poikkeamiseen voi olla testamentin laatijan erehdys tai huolimattomuus.

Samalla voi herätä myös epäilys testamentin aitoutta kohtaan – onko joku mahdollisesti kirjoittanut testamentin uusiksi ja tästä syystä todistajat puuttuvat?

Testamentin laatija ei ole välttämättä myöskään mahdollisen sairauden vuoksi käsittänyt testamentin sisältöä kokonaisuudessaan vaikka muotovaatimukset olisivatkin muuten täytetty.

Lisäksi perinnönjättäjää on saatettu painostaa laatimaan tietyn tyyppinen testatementti, jolloin voidaan katsoa, ettei kyseessä ole todellisuudessa perinnönjättäjän todellinen tahto. Ei ole kuitenkaan epätavallista, että perinnönjättäjä laatii elämänsä aikana useita testamentteja, joiden sisältö saattaa muuttua hyvinkin oleellisesti tämän elämänkatsomuksen, perillisten taloudellisen aseman tai muiden, aivan tavallisten seikkojen vuoksi.

Määräajoista on syytä pitää kiinni!

Edellämainituissa tilanteissa kanne tulee esittää 6 kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista, jollei perillinen ole hyväksynyt testamenttia aikaisemmin.

Myös itse perinnönjaossa voi sattua virheitä tai se voidaan toimittaa tavalla, joka ei tyydytä perillistä. Tässä tapauksessa kanne muita kuolinpesän osakkaita vastaan tulee nostaa 6 kuukautta perinnönjaon suorittamisesta.

Jos oikeus toteaa testamentin pätemättömäksi, perintö jaetaan niin kuin testamenttia ei olisi ollut noudattaen perintökaaren perimisjärjestystä.

Jos muutoin pätevä testamentti loukkaa ainoastaan perillisen lakiosaa, perillisen tulee esittää vaatimus lakiosasta testamentin saajalle – tällöin kannetta ei tarvitse vielä esittää oikeusteitse.

© 2022 Asianajotoimisto Lindblad