7.8.2016

Kirjallinen varoitus työntekijälle

Kirjallisen varoituksen antaminen työntekijälle ennen irtisanomista on lähtökohtaisesti edellytys työsuhdetta irtisanoessa.

Työsopimuslain mukaan työntekijälle, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, tulee antaa varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä. Ennen varoituksen antamista työntekijää ei saa irtisanoa.

Varoituksen antamiselle ei ole muotovaatimuksia. Sen voi siten antaa joko suullisesti tai kirjallisesti.

Kirjallinen varoitus ehkäisee vaikeuksia

Riitaisuuksien ja näyttövaikeuksien vuoksi kirjallinen varoitus on suositeltava vaihtoehto.

Työnantaja voi pyytää työntekijää allekirjoituksellaan vahvistamaan, että tämä on vastaanottanut varoituksen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työntekijä hyväksyisi työnantajan perusteet varoituksen antamiselle.

Kirjallisen varoituksen tarkoitus

Varoituksen tarkoituksena on saada työntekijä tietoiseksi työhön liittyvien velvoitteidensa vastaisesta toiminnasta. Lisäksi varoituksella työnantaja tuo oman suhtautumisensa ilmi työntekijälle.

Työnantaja saattaa työntekijän tietoisuuteen sen, että hän ei hyväksy työntekijän toimintaa ja että työntekijää uhkaa irtisanominen, jos menettely jatkuu. Tämän lisäksi varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä.

Kirjallisen varoituksen edellytykset

Varoituksen tulee olla yksilöity ja selkeä. Työntekijän tulee ymmärtää, mikä hänen toiminnassaan on ollut väärä.

Lisäksi työntekijän tulee ymmärtää varoituksen koskevan nimenomaan häntä. Näin ollen kollektiivinen huomautus liian hitaasta työtahdista vaikkapa palaverin yhteydessä ei täytä lain vaatimia edellytyksiä varoituksesta.

Asiallinen ja ajallinen yhteys irtisanomiseen

Kirjallisella varoituksella tulee olla asiallinen ja ajallinen yhteys irtisanomiseen.

Asiallisella yhteydellä tarkoitetaan sitä, että mahdollinen irtisanominen tapahtuu varoituksessa mainitulla tai samantyyppisellä perusteella.

Ajallinen yhteys puolestaan merkitsee sitä, että varoituksen antamisen ja irtisanomisen välillä ei voi olla liian pitkää aikaa. Kysymys on siitä, kuinka vanha varoitus saa merkitystä harkittaessa irtisanomisen mahdollisuutta. Nyrkkisääntönä pidetään, että noin vuoden vanha varoitus menettää merkityksensä irtisanomistilanteissa.

Kirjallisissa varoituksissa tulee menetellä tasapuolisesti

Työnantajan tulee toimia johdonmukaisella tavalla varoitusten suhteen.

Jos työpaikalla on ollut käytäntönä, että työntekijöille annetaan ensin suullinen huomautus ja vasta sen jälkeen kirjallinen varoitus, tulee työnantajan antaa kaikille työntekijöille suullinen huomautus ennen kirjallista varoitusta. Työnantajan tulee nimittäin noudattaa työsopimuslaissa mainittua tasapuolisuusvaatimusta.

Milloin kirjallista varoitusta ei tarvitse tehdä?

Aina kuitenkaan varoituksen antaminen ei ole tarpeellista. Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei varoituksen antaminen ole tarpeellista.