Artikkelit
Jälleenmyyntisopimukset oikeuskäytännössä
Jälleenmyyntisopimuksista Jälleenmyyntisopimukset (vertikaaliset sopimukset) ovat vapaamuotoisia sopimuksia toisin kuin edustussopimukset. Niiden ydinajatus on, että jälleenmyyjä myy toimittajan tuotteita tai palveluita omalla riskillään itsenäisesti. Jälleenmyyjä ostaa edelleen myytävät palvelut tai tavarat päämieheltä omaan lukuunsa ja myy ne sen jälkeen omaan lukuunsa vähittäismarkkinoille. Jälleenmyyntisopimuksia ei ole pääsääntöisesti säännelty EU:n jäsenvaltioissa, vaan ne ...
Edustus- eli agenttisopimukset oikeuskäytännössä
Edustussopimuksista Edustus- eli agenttisopimuksia säännellään kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetulla lailla, joka sisältää myös pakottavia säännöksiä. Laki perustuu vuonna 1986 annettuun EU:n direktiiviin, joten edustussopimuksia koskeva lainsäädäntö on harmonisoitu koko EU/ETA-alueella. Oikeuskäytäntöä hyvitykseen liittyen Kauppaedustajia koskevaa direktiiviä säädettäessä katsottiin, että vaikka edustajat saattoivat olla itsenäisiä yrityksiä, olivat ne tosiasiallisesti huonommassa asemassa ...
Työsuhteen päättäminen sopimalla – mietteitä ratkaisusta KKO 2019:76
Korkein oikeus on syyskuussa 2019 antamassaan ratkaisussa KKO 2019:76 arvioinut työsuhteen päättämissopimuksen sitovuutta. Kyseisessä ratkaisussa on ollut kyse työnantajan ja työntekijän välisestä sopimuksesta, jolla on sovittu muun muassa työntekijän irtisanoutumisesta ja irtisanoutumista koskevista ehdoista. Tällaisesta työsuhteen päättämistä koskevasta sopimuksesta ei ole erillisiä säännöksiä työsopimuslaissa, joten sopimuksen sitovuuden ja pätemättömyyden arvioinnissa ...
Kunnat, yhtiöt ja yhtiöittäminen
Yhtiöittämisvelvoite Kunta- ja kilpailulainsäädäntö edellyttää, että muun muassa kuntien ja kuntayhtymien tulee yhtiöittää markkinoilla kilpailutilanteessa toimivat toiminnot, jotta ne ovat ...
Kilpailukielto- ja salassapitosopimukset seuraamuksineen työsuhteen osana
Kilpailevan toiminnan kielto ja kilpailukieltosopimukset Kilpailevaa toimintaa koskevasta sääntelystä Kilpailevan toiminnan kiellosta työsuhteessa säädetään työsopimuslain 3 luvun 3 §:ssä. Sen ...
Miksi perukirjaan on kirjattava myös lesken varat ja velat?
Laskennallinen ositus tarkoittaa sitä, että vainajan ja hänen puolisonsa omaisuudesta tehdään avio-osuuksiin perustuva laskelma. Laskennallinen ositus on osa laskennallista perinnönjakoa, ...
Omakotitalon ostajan muistilista
Laki edellyttää ostajaa tarkastamaan kiinteistön huolellisesti. Jälkikäteen ei voi virheenä vedota sellaiseen seikkaan, joka olisi pitänyt tarkastuksessa havaita. Ostajan kannattaa ...
Tutustu ajoissa uuden työaikalain muutoksiin
Ensi vuoden alusta voimaan tulevalla työaikalain kokonaisuudistuksella pyritään toteuttamaan hallitusohjelman tavoitteita, kuten paikallisen sopimisen edistämistä ja työllisyyden esteiden purkamista. Hallituksen ...
Virhe rakennusurakassa
Omakotitalon omistajalle tulee aika ajoin tarve remonttiin. Kyse voi olla suuresta ja kalliista peruskorjauksesta tai pienemmästä pintaremontista. Yksityisen henkilön teettämiä ...
Kunnossapitovastuu asunto-osakeyhtiössä
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Rakenteeksi katsotaan rakenteen sisäpuoliset osat. Kuitenkin rakenteen ja pintamateriaalin välinen ...
Kuolinpesän hallinto perittävän kuolemasta perunkirjoituksen toimittamiseen
Henkilön kuoltua tämän tilalle tulee kuolinpesä, joka on lailla säännelty pesän osakkaiden yhteenliittymä. Tämän yhteenliittymän tehtävänä on pesän selvittäminen ja ...
Taloudellisen loppuselvityksen merkitys ja mahdollisuudet periä sopimussaatavia ennen sitä
Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen sääntöviidakko on laaja ja monimutkainen. Ehtojen tulkinta ei ole helppoa. Aliurakoitsija on usein altavastaajana verrattuna suureen pääurakoitsijaan ...
Ota yhteyttä
Täytä oheinen yhteydenottolomake ja palaamme asiaasi pian! Voit myös tutustua sivustomme monipuolisiin materiaaleihin, kuten artikkeleihin ja oppaisiin.